Kissakuulumisia: leluostoksia, ulkoilua ja suuria uutisia!

Nyt on pysähdyttävä ja mietittävä kissajuttujakin! Arki on varsin hektistä ja rehellisesti aika uuvuttavaakin. Tänään minun oli tarkoitus suunnata kevätmessuille, mutta oli kuunneltava kroppaa ja päätin pitää ainakin puolikkaan lepopäivän. Iltaa vietinkin tutuissa merkeissä, kunnes nyt aion olla kissakuplassa samalla, kun seuraan illan TVoF jaksoa.

Tämän viikon suurin uutinen on se, että meidän kasvatuskisutilanne on varmistunut. Meille tosiaan tulee kissaneito kesäkuussa – mikäli laskin oikein. Luovutusiän pitäisi mennä kesäkuun ensimmäisellä viikolla, tosin varsinaisen kotiutusajankohdan päivämäärästä emme ole vielä keskustelleet. Luotan kyllä siihen, että ajankohdat tarkentuvat, kun niiden aika on. Ehkä nyt täällä blogissakin uskallan mainita, että pentu tulee Suvirannan kissalasta, kuten meidän sisaruksemmekin. Oli todella luonnollista, että seuraava kissammekin tulee sieltä. VAIKKA valehtelematta tämä odotus on todella koetellut kärsivällisyyttäni. Olemme sopineet ensi viikolle tapaamisen kasvatuskotiin, ja pääsemme tapaamaan pikkuneidin ja hänen sisaruksensa. Kyllä, minä käytän hän – pronominia kissoistakin.  Innostuneisuuteni tuskin tulisi kokonaisuudessa välittymään tekstin kautta, mutta kyllä meidän koko perhe odottaa pienen tapaamista todella paljon. Koska kissaneitomme tulee olemaan kahden kasvattajan omistuksessa, tulemme tapaamaan myös toistamiseen ennen luovutusta ja tällä kertaa myös toisen kasvattajan kanssa. Ensin kuitenkin treffit ensi perjantaina pikku, pikku neidin kanssa. Pikkumuru 💓

Kuluneella viikolla tehtiin muutama leluhankinta. Taannoin hankittuun rataan hankittiin lisäsetti, jotta siitä saadaan joko a.) pidempi tai b.) kaksi, jos kissat eivät osaa leikkiä sillä yhdessä nätisti. Samalla nappasimme mukaan muutaman lisäpallon, koska Mohilla on tapana kaivaa pallo radasta karkuteille ja sitä kaivellaan milloin vitriinin, tv-tason ja sohvan alta. Usein öiksi nappaan pallon radasta piiloon, jottei Mohi sitä yöllä koheltessaan vieritä piiloon ja… Noh, koska muutamana yönä kollipoika on mielissään vieritellyt palloa rataa edes takaisin keskellä yötä. Taisin itse tilata öiset hihhuloinnit. Lelutorakka sen sijaan ei ollut ihan yhtä onnistunut leluostos, sillä Mohi lähinnä tuijotteli sitä hölmistyneenä. Kyllä se kiinnostusta herätti, varsinkin kun poika rakensi em. radasta suljetun soikion, jossa torakka vipelsi ympyrää. Ehkä tuleva pentu innostuu surisevasta torakasta enemmän, kuin Mohi.

Sään puolesta sitä ajoittain unohtuu, että on vasta maaliskuu. Mohi on kuitenkin huomannut ilman lämpenemisen ja mielii ulos heti aamusta palvelusväen herätessä. Meillä on nyt ollut tapana käydä aamulla tai muussa sopivassa vaiheessa ulkoilemassa. On ihanaa seurata, kuinka itsevarmana kolli tepastelee komeasti häntä pystyssä. Tämä itsevarmuus tosin karisee sekunneissa, jos vastaan tulee jotain jännittävää. Esim. polkupyörä tai sauvakävelevä naapuri. Mohi muuttaa mielensä ulkoilusta nanosekunnissa ja lähtee suuntaamaan takaisin kotiin. Jos ehdin nostaa pojan syliin ennen kohtaamista, tilanne menee ohi ilman isompaa paniikkia. Yleensä kuitenkin ulkoillaan vaan omalla pihalla, missä ei pelottavia polkupyöräilijöitä tai naapureitakaan viipota sauvoineen.

Oho, niin TVoF:kin tuli päätökseen tältä erää, ja niin lopettelen tältä erää. Jos kulunut viikko oli pakattu täyteen, on sitä ensiviikkokin. Kirjoittelen kuitenkin kuulumisia kissaneidon ensitapaamisesta. Sitten, kun ehdin ja innostukseltani maltan.

Ai niin! Meinasin vallan unohtaa, että kuluneella viikolla Mohi on jostain syystä innostunut saunasta.
Mösjöö kiipeää saunan ylälauteelle huhuilemaan seuroja ja ehkä jopa saunan lämmittämistä. Tosimieshän saunoo silloin kuin haluaa, tai vähintää silloin kun palvelusväelle passaa laittaa sauna lämpimäksi. 

Kivaa viikonloppua 🌞